Ostin viime vuonna Lanitiumin kesäalesta monta vyyhtiä polwarth-silkki -lankaa. Se on fingering-vahvuista ja sopiva välimuoto sileän ja rouhean välillä. Neljä ostamistani väreistä kuului mielestäni samaan työhön, joka oli ilmiselvästi huivi. Halusin korostaa jokaista lankaa erikseen, sillä ne olivat kauniita, hitusen vaihtelevansävyisiä värejä. Näin mielessäni värien liukuvan toisikseen, niinkuin muutamassa aiemmassa työssäni kuten Valentino, Indian Summer ja Sumu.
Tutkittuani mahdollisia raidoitusvaihtoehtoja vähän aikaa löysin sopivan juuri näille langoille. Valitsemani raidat toivat mieleen ääniaallon etenemisen ilmassa – tai miksei jossakin muussakin kaasussa tai vaikkapa nesteessä. Raidat valittuani laskeskelin vielä eri värien leveimpien raitojen leveydet, jotta langanmenekki olisi sopiva – en halua langan loppuvan keneltäkään kesken eikä toisaalta suuri määrä jämälankaakaan ole tarkoituksenmukaista. Lopputulos oli paitsi tehokas langankäytöltään myös kaunis.
Ääniaallot ovat pitkittäistä aaltoliikettä. Ilmanpaine vaihtelee aallon edetessä. Koska ilma on läpinäkyvää eikä ilman väri muutu paineen muuttuessa, ääniaaltoja ei voi nähdä. Vaski soi -huivi näyttää siltä, miltä kuvittelen ääniaaltojen näyttävän. Varsinainen ääniaalto ei tietenkään koostu erillisistä, jyrkkärajaisista pätkistä erisuuruisia ilmanpaineita, vaan paine vaihtelee liukuvasti.
Neulemalleja, joiden nimi viittaa ääniaaltoihin tai kaikuun, tuntui olevan vaikka kuinka paljon. En oikein tiennyt, minkä nimen antaa omalleni, kunnes eräänä rentoja hetkenä mieleeni juolahti eräs tavu. Aloin samantien maistella, mitä kirjaimia laittaa tuon tavun perään ja melkein heti se pulpahti suustani: vaski. Yksinään sana ei tuntunut sopivalta nimeltä tälle huiville, joten lähdin kokeilemaan sen perään eri sanoja. Liian pitkä nimi ei saisi olla, koska silloin kukaan muunkielinen ei muistaisi sitä, eikä varmasti osaisi kirjoittaa sitä oikein minkään sivun hakukenttään. Olen erinäisiä kertoja joutunut tavaamaan pitkiä, monikonsonanttisia vieraskielisiä nimiä, joten en halua aiheuttaa samaa päänvaivaa muille! Koska huivi oli saanut innoituksensa ääniaalloista, soiminen tuntui sopivalta tekemiseltä vaskelle – siispä annoin huiville nimeksi Vaski soi.
Värien valinnassa kannattaa huomioida pari seikkaa. Ensinnäkin, jos käytät huivia kaulasi ympärille kietaistuna niin, että huivin keskikohta tulee eteen, väreistä näkyy eniten väri B. Se on siis tietyllä tapaa huivin pääväri. Valitsisin siis väriksi B sellaisen, joka sopii parhaiten kasvoihisi. Samaan aikaan väri C on myös aika hyvin esillä ja koska sitä on vähemmän kuin muita värejä, se on tavallaan tehosteväri.
Toinen asia, jolla voi olla merkitystä, on värien menekki. Väriä C menee selvästi vähemmän kuin muita. Jos jokainen vyyhti on alunperin täysi, se tarkoittaa, että väristä C jää kohtalainen määrä jämälankaa – jonka voi käyttää johonkin toiseen työhön. Omaan huiviini valkoinen päätyi väriksi C juuri siksi, että voisin käyttää yli jäävän langan toiseen työhön yhdessä vihreän samaa lankaa olevan vyyhdin kanssa.
Vaski soi -huiviohje on nyt saatavilla Ravelryn kautta.